Onkin pitkä aika viime kertaisesta avautumisesta ja kaikenlaista ja paljon on tapahtunut...Ihme kyllä, että silti aina vastaa kun kuuluumisia kysytään, että eipä ihmeitä...
Tällä hetkellä elän todella jännittävää aikaa, kun kaikki elämässämme on muuttumassa ja jotenkin odotan, et mistä tulee sitten eka vastoinkäyminen, mutta hyvältä tuntuu, jopa hyvin helpottavalta toisaalta, mutta lisää tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä haluisin erityisesti avautua aiheesta joka aiheuttaa vihaa, katkeruutta, ihmetystä ja jopa surua...Sisareni häät...Minä olen sisareni ainut "täysisisko" (muut sisaremme ovat meille sisarpuolia), olemme olleet todella läheisiä ja olen pitänyt siskoani läheisimpänä ihmisenä itselleni, kun sieltä tulee tuohon malliin "puukkoa selkään" niin olen suorastaan järkyttynyt...tai no tässä tilanteessa voi puhua kai jo miekasta tai sapelista...mutta, elämä jatkuu, ainahan sen on jatkuttava...
lauantai 11. heinäkuuta 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)