Myyjän työ...

Työpaikan menetyksen uhka...Tuntuu vähän hassulle, että myyjillä on tälläinen uhka. Myyntityöhän tuo sen rahan taloon millä maksetaan muidenkin palkat yms. kulut...Tulee pakosta mieleen tarina kultamunia munivasta kanasta vai oliko se hanhi...
Viime lamassa ei oikeestaan edes ollut kuin myynnin työpaikkoja. Tosin nyt kun kiinteistönvälitysalalla on tällä hetkellä hiljaista, niin varmaan ne parhaat myyjät "liukuu" muualle töihin. Sama reaktio tosin valtaa meidänkin yrityksessä välillä eli parhaat liukenee muualle...(Vai onko ne edes oikeesti parhaita...)

Olen asiasta saanut mielenkiintoisesti kinastella, että mikä on myynnin asema yritystoiminnassa. Mielestäni se on tärkein, koska vain sisään tulevalla rahalla voidaan edes pyörittää yritystä, jollei rahaa tule, niin loppuu yritystoiminta. Tästä aiheesta olen kinannut parin fiksun nuoren miehen kanssa ja muistakin tuotannon ja myynnin konflikteista...Siis täh? Miten ihmeessä siinä välissä edes voi olla konflikti? Eikös päälliköiden ja johtajien tehtävä ole pitää sellainen konflikti poissa? Mitä ne oikeen sit edes tekee firmassa, jos eivät koe, että myynnin ja tuottannon välit tulee olla hyvät ja selkeät!? Milloin tässä maassa ymmärretään, että myyjä on se joka tuo rahan firmaan ja myyjän tehtävä on myydä. Ei siis leikkiä sihteeriä tai tehdä tuottannon töitä! Ihmettelen myös useiden yritysten asennetta myyjiin eli puristetaan kaikki hyöty irti nuorista (ja tietämättömistä), kerrotaan palkkaus niin epämääräisesti että, nuori ei tienaa mitään, joutuu jopa itse maksamaan töihin pääsyn...tosin onneksi sielläkin on yleistyneet tuntipalkat, ei kai sellaseen yritykseen kauhee työntekijöiden virta käy, joka "kuppaa" vain myyjiään...

Myyjän työ on hyvin vaativaa, jopa niin vaativaa että siitä pyritään "eteenpäin" eli pois myynnistä. Myyjä menee aina epämukavuusalueelle, kun ihminen luonnostaan haluaa pysyä mukavuusalueellaan, mutta myyjä astuu sinne monta kertaa päivässä eli mielestäni siitä kuuluu myös saada hyvä korvaus...

Ja sitten ne kuuluisat "huippumyyjät"...Heitä on ja uskon että, heitä olisi vielä paljon enemmän, kunhan osattais antaa oikeanlaista koulutusta ja tukea alkuvaiheessa, niin monikin "puhkeaisi kukkaan"! Mutta, valitettavasti se on tuuria eli saatko hyvän perehdytyksen oikeasti sekä tukea koulutuksen soveltamiseen oikeasti. Ei huippumyyjän tarvitse olla "lipevä suupaltti", useimmat huippumyyjät, jotka olen tavannut ovat jopa aika ujojakin, mutta aika sympaattisia ja erityisesti kohteliaita. Työ toki vaatii "paksua nahkaa", koska aina ei kauppa kulje ja tulee vaikka minkälaista kohtelua, sen yli vaan pitää päästä heti...Siinä kohtaan just tarvis aloitteleva myyntitykki juuri eniten tukea!

Itseäni en pidä vielä huippumyyjänä, mutta hyvä olen. Myyntityö on hurjan kiehtovaa ja opettavaista ja suorastaan janoan lisäoppia. Olen jo oppinut psyykkaamaan itseni "pakkien" yms vastoinkäymisten yli ja tiimi onkin siinä ihan järjetön tuki, heti tulee rohkaisua, jos tuntuu, että nyt mä räjähdän...Samalla vanhemmilta työntekijälitä saa aina vinkkiä, jos tuntuu, että myyntispiikissa on jokin pielessä tai "sisäänmenossa" (eli keskustelun avauksessa). Teen siis sitä vaativinta myynninlajia eli puhelinmyyntiä, mitä pidetään myös kaikkein halveksituimpana ammattiryhmänä (kai?). Tosin nyt kaipaan kentälle jo takaisin...Jotenkin kentämyynti on niin, se oma juttu, tosin nyt olenkin sit jo "varustettu" yhdella hyvin arvokkaalla taidolla lisää eli puhelinmyynti luurissa! Elämähän on myyntiä, aina joutuu myymään jopa omat ideatkin...;)
Huomasin tämän, kun soitin tänään kiinnostavasta asunnosta...Aika hyvin myin "meidät" tälle vuokranantajalle ;)