Auditiivinen lukihärö

Lukihäiriö...En mä itse tajunnu, kuin vasta kauppiksessa, kun kymmensormijärjestelmä ei vaan onnistunut ilman virheitä, hyvä ettei mua jätetty luokalle sen saamarin kokeen takia. Toki, mä muistan sen itkun, huudon ja hampaiden kiristelyn, kun "kärsivällinen" (huuta muuten lujaa ;) äitini koitti tyhmään päähäni takoa matikkaa ja milloin mitäkin. Opinhan mä ne kaikki loppujen lopuksi vaikka se oli tuskasen työn takana, sitten peruskoulun ylä aste menikin ihan lunkisti.

Auditiivinen lukihäiriö...Onneksi tyttäreni vihdoin testataan, että onko hänen kouluvaikeuksien takana tämä lukihärö eli lukihäiriö. Ihan järjetöntä helpotusta sain kun tapasimme koulun psykologin lapsen kouluvaikeuksien vuoksi ja hän näki heti lukihäiriöön viittaavia merkkejä. Mä olen koittanut opettajalle sanoa jo melkein kolme vuotta, että on riski, että tyttärelläni on lukihäiriö, koska minulla ja sisarellanikin on siihen viittaavia vaikeuksia ( kahdella muulla sisarellani ei ole mitään eli he on aika loistava verokkiryhmä! ;), mutta vastauksena olen saanut, että höpö höpö...koitin etsiä apua, mutta en sitä mistään löytänyt, sähköposteihin ei vastattu eikä puhelimiin...Ihmetyttää todellakin, että asiaa on paljon tutkittu ja vieläkin (haloo! eletään sentään 2000-lukua!) se tuntuu, ettei tunnisteta tai sitten lapseni opettaja vaan ei ole ammattitaidon vaatimalla tasolla. Laitoin tyttäreni yksityiseen kouluun, koska hän on taiteellisesti lahjakas, hyvä piirtämään ja kertomaan tarinoita, oletin että, koulussa huomiodaan ja vahvistetaan yksilöllisyyttä eli luulin, että jos tämä lukihärö sit tulee, niin ainakaan siinä koulussa ei laiteta silmiinpistävävään "tukiopetukseen", mutta se että ettei huomioda ollenkaa..hui kauhistus!

Kysehän ei ole älystä, ei lukihäiriö tee ihmisestä tyhmempää, jos nyt ei viisaampaakaan, vaan kyse on erilaisesta tavasta oppia, jota ei tue "perinteinen" luokkaopetus (itse opin nauttimaan opiskelusta vasta yliopistossa!). Minun on suhteellisen helppoa toimia lapseni "kotiopettajana" koska, ymmärrän...Toki nämä opetustilanteet ovat molemmille jopa nautinnollisia, koska tyttäreni kokee että vihdoin joku ymmärtää, kannustaa ja selittää asiat niin, että niistä saa tolkkua...mutta...Mä käyn päivätyössä, lapsi on päivät koulussa (jossa, suurin osa opetuksesta liippaa yli hilseen), opettaja saa palkkaa ja mä maksan lukukausimaksuja ja saan olla illat "kotiopettajana"...toki teen kaikkeni lapseni eteen, mutta jotenkin tää en nyt tunnu oikealle....
Niin, et tällästä mietin tällä kertaa.....;)

p.s: Taas unohtui kertoa miksi http://www.isotkoot.com/ on niin loistava paikka, mutta erittäin antoisaa ajatusten vaihtoa meidän "lihavien" naisten kesken ja jopa orastavaa verkoistoitumistakin! :)